Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2014.

...ja voittaja on!

Pahoittelen, että julkaisen arvonnan voittajat hieman myöhässä, vaikkakin arvonnan suoritin kyllä ihan ajallaan ;) Oli loistoidea ajoittaa arvonta juuri tähän pakkaamisen ja muuton kanssa samaan ajankohtaan...

Mutta itse asiaan.
Random.org arpoi voittajaksi kommentin numero 9, joka oli Marja-Liisan voitokas kommentti.
ja koska meidän muuttopuuhat ovat niin hyvällä mallilla ja olo on niin kevyt, arvon vielä toisenkin kirjan, jonka voittaa samaisen arvontageneraattorin arpomana kommentti numero 10, joka oli minttu47 :n jättämä.

Ja lohdutuspalkintona muistikirja lähtee kommentille numero 2, joka on Sikurinan jättämä kommentti.

Onnea kaikille voittajille! (Ja voittajiin olen yhteydessä sähköpostitse vielä samoin tein, mutta jos viestiä ei jostain kumman syystä kuulu, niin hihkaisepa täällä blogin puolella...)

Ja vielä hetken aikaa jatkuu hiljaiselo blogin puolella, mutta eiköhän tämäkin taas päivity jatkossa hieman tiuhemmin kunhan saadaan tuo muutto hoidettua kunnialla läpi...

Terveisiä muuttolaatikoiden keskeltä!

Kuva
Kuulumisia? Pakkaan muuttolaatikoita ja noita punaisia laatikoita näkyy kaikkialla mihin keksii vain silmänsä kääntää. (Muuttopalvelu Niemi! Saatte ilmaista mainosta, mutta palvelu on joka kerta vain niin huippuluokkaa!) Mutta ne sentään sopivat sisustukseen ja värimaailmaamme mukavasti... Päivän asuina farkkuja ja maihareita useammin kulahtaneet collegehousut ja vanhat lenkkarit, eikä juuri nyt ole niin väliä miltä näyttää. Kunhan on vaatteet päällä. Ja ainoat kirjat mitä näen ovat laatikoissa, ainoa mitä kirjoitan on tekstiviestejä tai sähköposteja jos niitäkään.
Ja oikeasti tällä kaikella ei ole mitään väliä. Me muutamme, minä pakkaan ja kaikki on hyrskyn myrskyn. Niin se menee. Mutta sunnuntaina tämä omaisuus on (taas kerran) kasassa ja me suuntaamme uuteen kotiin, vihdoin ja viimein.
Kunhan tämä kaikki olisi pian ohi, sillä ensimmäistä kertaa elämässäni en enää jaksaisi muuttaa ja niitä muuttoja on takana sentään jo hyvin monta.
Nyt kaakaomuki kouraan ja jalat ylös, sillä päivän rehkimis…

Elämää muuton keskellä.

Kuva
Keitin mukillisen teetä ja nappasin kyytipojaksi muffinsin, istuin alas ja kannoin pitkästä aikaa tietokoneen eteeni pöydälle. Ajattelin, että haluaisin kirjoittaa tänne jotain, katkaista pientä hiljaisuutta, sillä en oikeastaan jaksa olla hiljaa, en juuri nyt. Sillä joskus on vain hurjan hauska saada jotain sanotuksi, olla olematta hiljaa...

Perjantaina meidän automme oli melkoisen tiukkaan pakattu. Veimme uudelle kodille lastillisen tavaraa ja vietimme viikonlopun talolla. Remppapuuhat saatiin hyvään alkuun ja siitä on hyvä jatkaa. Minä hoidin kyllä keittiöpuolen ja pidin remonttireiskat tyytyväisinä sapuskalla. Mutta ei se koko aika mennyt keittiössä sentään. Kävin kylän molemmissa ruokakaupoissa, juttelin kaupan pihalla vanhemman rouvashenkilön kanssa ja kaikki tuntui niin hyvältä, minun paikaltani.

Onhan se koti siellä hieman autio kun kalusteet ovat vielä täällä. Mutta kotoisaa silti, sillä se on tämän väliaikaisuuden jälkeen koti. Paikka, jota todella voi kutsua kodiksi. Ja keittiös…

KIRJA-ARVONTA!

Kuva
Kuva täältä
Tämä blogini on pian ollut olemassa vuoden. Se sai alkunsa esikoisromaanini ilmestymisestä ja itselleni tämä blogi on ollut mukava muistikirja niin opiskeluista, kirjoittamisesta kuin ihan arjestakin ja samanlaisena sillisalaattina se taitaa jatkua tästä eteenpäinkin.

Blogin 1v -synttäreiden lisäksi kävijälaskurin lähestyminen 5000 kävijän rajapyykkiä on hyvä syy laittaa pystyyn kirja-arvonta, eli. tadaa. Arvon osallistujien kesken romaanini Tuleeko vielä kevät? ja osallistujamäärästä riippuen saatan arpoa vielä toisenkin.
Ja lohdutuspalkintona lähtee vielä jollekin onnekkaalle yksi muistikirja (muistikirjat kun jostain syystä sattuvat olemaan suurin heikkouteni...).

Arvontaan osallistut siis jättämällä kommentin tämän blogipostauksen kommenttikenttään 27.3.2014 mennessä. Jos haluat voit kommentissasi kertoa mielipiteesi siitä perustaisinko blogille myös oman Facebook-sivun, jota tykkäämällä lukijoilla olisi helpompi pysyä blogipostausten tahdissa...

(Jos tähän postaukseen komm…

Sukellus menneeseen.

Kuva
Jos voisit kirjoittaa viestin nuorelle itsellesi, mitä sanoisit? (Kahdella sanalla lukee kuvassa, mutta minun sanani eivät mahdu kahteen...)

Siinäpä kysymys.
Ja loppujen lopuksi tähän ei ole edes vaikea vastata, sillä jollain tavalla olen pyöritellyt näitä kysymyksiä mielessäni viime päivinä ja viikkoina. Opiskelen tällä hetkellä luovaa muistelutyötä ja sen välitehtävän myötä olen tarkastellut omaa elämääni uudestaan (taas kerran) ja tällä kertaa se pitikin tehdä visuaalisesti, kuvien ja esineiden kautta.
Ja minä olen selaillut läpi vanhoja valokuviani, sukeltanut lapsuuteen ja nuoruuteen ja hymyillyt tietyille kuville, nauranutkin, mutta osaa kuvista olen katsonut kyyneleet silmissä, tuntien sääliä tuota tyttöä kohtaan, jonka kuvissa näin, sillä osassa kuvia oli liikaa surua ja tuskaa silmissä, liian paljon kipeitä asioita, liikaa kaikkea. Ja näin tytön, joka ei koskaan pitänyt itseään kauniina, ei koskaan.
Se on sääli, sillä tänä päivänä minä näen samoissa kuvissa tytön, joka on ollut k…

Kuulumisia.

Kuva
Hiljaista on ollut ja mietin juuri, mitä kuluneisiin kahteen viikkoon on mahtunut.
Ainakin olen viritellyt työkuvioita syksyä varten ja toivon todella, että onnistaisi.
Ja sitten olen aloittanut pakkaamista, vähitellen kylläkin, mutta aloittanut kuitenkin, sillä en vain osaa tai halua olla tekemättä mitään. Tai jättää sitä kaikkea viimeiselle viikolle.
Ja sitten olemme olleet viettämässä siskoni ja hänen lastensa syntymäpäiviä, kävelty järven jäällä ja nautittu uskomattoman keväisistä pävistä.


Niin, ja alkuviikon makasin kuumeessa sängyn pohjalla kirjoja kasa vieressäni. Luin ja en lukenut, nuokuin suurimman osan ajastani sitten kuitenkin. Mutta levätty on ja nyt flunssa alkaa olla paranemaan päin.

Eilen tippui niin suuri stressin aihe harteilta, kun sain kuulla, että meille järjestyi kunnon muuttoauto muuttopäiväksi. Se tarkoittaa sitä, että hakuun tulee taas kerran ystävämme Niemen muuttolaatikot ja voimme sanoa hyvästit tuskaiselle idealle siitä, että nysväämme omalla autolla sata kerta…