Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2014.

Arkea ja arkea.

Kuva
Sukkuloin vielä viikon kahden arjen välissä.
Olen palaillut vähitellen tietokoneen ja työpödän ääreen, osin sympatiasta miestä kohtaan, mutta toisaalta myös koska kuukauden täyslomailun jälkeen työt vaan alkoivat houkutella enemmän ja enemmän.
Ja sitten on kuitenkin vielä viikon verran lomaileva jälkikasvu, jotka, kuten sanottua, ovat lomalla. Eikä lapsia oikein heittelekkään voi jättää, joten...

Mutta ei se ole huono kombinaatio tehdä töitä ja lomailla myös. Aamupäivät ovatkin menneet lasten kanssa ollessa tai muuten "kesäpuuhissa", kuten marjoja takapihalla poimiessa tai puutarhahommia tehden. Sitten lapset ovatkin viettäneet lounaan jälkeen päivän kuumimmat hetket sisällä omissa puuhissaan ja minä olen siirtynyt koneen äärelle töiden pariin. Kunnes on taas aika irrottaa itsensä näppäimistöltä...

Ja huomaan kuinka hankalaa oikeastaan on tehdä töitä kotona. Sentään on työhuone, jonka oven voi halutessaan sulkea perässään, mutta joskus ajatukset pyörivät töissä vaikka pitäisi os…

Vihdoinkin kotona!

Kuva
Pikapiipahdus pohjanmaalla takanapäin, kotona ollaan.  Kahteen päivään ja yhteen yöhön mahtui ajettuja kilometrejä yli kolmesataa, äidin tekemiä herkkuruokia, kahvia, kirppislöytöjä, serkun tapaamista jälkikasvujen kera, lasten uittamista hiekkamontulla, yöhön venynyt ilta, aamulenkki peltojen keskellä ja tietenkin meidän uusimman perheenjäsenemme hakeminen kotiin. <3 Saanko esitellä, itse suloisuus: 

Vielä odotellaan että pikkuinen uskaltautuisi tutustumaan kotiinsa, mutta aikaahan meillä riittää. 
Juuri nyt särkee päätä eikä mitään jaksaisi tehdä. Ehkäpä kunnolla nukutun yön jälkeen jaksaa taas käydä pyykkivuoren kimppuun. Ja kirjoittaa. Ja lukea runoja. Ja avata edes sen tietokoneen...
Ensi viikolla lapsilla alkaa koulu ja eskari. Tervetuloa arki ja työt! Ja hiljaisuus...

Raumalla.

Kuva
Kaupunkipostaukset saavat vihdoin jatkoa. Tällä kertaa vuorossa Rauma, tervetuloa mukaan!

Lauantaina käänsimme auton nokan kohti Raumaa. Setäni asuu siellä ja kutsu kylään oli käynyt, joten miten muutenkaan voisi paremmin viettää viikonloppua kuin nauttimalla kauniista kesäkaupungista ja hyvästä seurasta.

Kahvien jälkeen suuntasimme kohti kaupungin keskustaa ja suurmarkkinoita, jotka oli järjestetty pitsiviikkojen puitteissa. Aurinko lämmitti, katseltavaa riitti, jäätelö teki kauppansa ja kaikilla oli mukavaa. Jos rahoistaan olisi halunnut päästä eroon, olisi se onnistunut markkinoilla hyvinkin helposti. Myyjiä riitti ja ostettavaa olisi varmasti löytynyt jos sitä olisi halunnut. Meille tarttui mukaan vain ne perinteiset; metrilakut meinaan.

Rauman vanha kaupunki on kaunis. En kyllästy varmaan koskaan sen kivikatuihin ja vanhoihin taloihin. Hieman pitsiviikot ja markkinat häiritsivät tunnelmaa, sillä ihmisiä oli liikenteessä melko paljon. Tällä kertaa tarkoituksena oli vain katsella hiem…

Naamiointia.

Kuva
Kun olosuhteiden pakosta uusi pakastin on pakko sijoittaa työhuoneeseeni, pitää se naamioida näyttämään edes hieman vähemmän pakastimelta...
Ja koska normaali elämä ja vieraat useampana päivänä vievät aikaa yritän taas kirjoitella pikapostauksia puhelimen kautta. Tässä on omat hyvät puolensa kyllä, täytyy myöntää...

Hetki.

Kuva
Joskus sitä vain pysähtyy miettimään kuinka kauniin sininen taivas onkaan!

Vielä lomakuvia ja -kuulumisia.

Kuva
Tiedän, että kesää on vielä jäljellä ja lasten lomaakin muutamaa päivää päälle kaksi viikkoa, mutta ukkokullallani alkoi maanantaina taas työt ja sen myötä meidän muidenkin arki asettui uudenlaisiin uomiin neljän viikon löhöilyn ja laiskottelun jälkeen. Itsekin olen palaillut vähitellen omien töitteni pariin, jos en kovinkaan pitkäaikaisesti pöydän ääreen, niin ajatuksissani kyllä. Ja täytyy kyllä sanoa että neljän viikon täyslomailu on tehnyt hyvää...

Mutta. Vielä kuvien kautta leppoisiin lomapäiviin ja -tunnelmiin. Kesä ja loma on ollut lakanapyykin ihastelua narulla (kyllä, siinä vain on sitä jotain!) ja aamukasteisella nurmikolla hipsimistä yöpuvun housuissa ja Sauleissa.

Kesä ja loma on ollut istuskelemista omenapuiden alla. Pitsiverhoista viritetty pöytäliina, sekalainen kokoelma tuoleja ja rouhea tiiliskivi pöydällä, siinä on tunnelmaa. Ja vielä ei sentään putoile omenoitakaan niskaan...

Ja on päiviin kuulunut lenkkeilyä jo niin rakkaiksi tulleissa kotimaisemissa. Jaksan edelleen i…

Kesäkuulumisia...

Kuva
Viime viikkoina blogini on nimensä veroisesti ollut täynnä hiljaisuutta. Virtuaalimaailman ja töiden tekemisen sijaan olen ollut täysipäiväisesti lomatunnelmissa muun perheen kanssa ja esimerkiksi...


...maannut takapihalla ja katsellut pilviä...

...nauttinut puutarhan kukista niin ulkona kuin sisälläkin...

...tuijotellut sinitaivasta omenapuiden oksien lomasta...

...lukenut, lukenut ja lukenut...

...tutkaillut puutarhan tulevaa satoa...

...sisustellut hieman uudestaan...

...ihaillut Tamperettä Näsinneulasta käsin...

...viettänyt perheen kanssa kuuman päivän Särkänniemessä...

...pudonnut portaista ja kierinyt yläkerrasta alakertaan asti.  Onneksi ei käynyt mustelmaa ja pientä särkyä pahemmin...

...yrittänyt keventää ruokavaliota ja onnistunut siinä. Ja lisännyt liikuntaa myös...

...sisustanut tai somistanut porkkanoilla. Luovuus kunniaan ;)

Päivä Porissa.

Kuva
Porissa olimme melkein viikko sitten, mutta nyt vasta avasin koneen ja päätin kirjoittaa päivästämme jotain tänne bloginkin puolelle kuten oli tarkoituskin.

Ajatuksena oli yksinkertaisesti viettää päivä Porissa, kulkea siellä täällä ja tehdä mitä mieleen juolahtaa. Veimme auton parkkihalliin ja suuntasimme ensimmäisenä Porin torille. Siellä lapset leikkivät hetken aikaa Angry Birds -leikkipuistossa ja ostimme mukaan vielä muutaman litran herneitä ennen kuin jatkoimme matkaamme.



Seuraavana etappina kuvissa on Raatihuoneenpuisto, johon päädyimme käveltyämme katuja pitkin sinne tänne. Istuimme hetkisen herneitä syömässä ja kaunista puistoa ihailemassa kunnes aurinko alkoi porottaa niin kuumasti että oli jo pakko jatkaa matkaa.

En ole itse asiassa näin aikuisiällä käynyt Porissa oikeastaan ollenkaan, ohi ajanut kylläkin. Ja Pori yllätti minut kauneudellaan. Kaupungista löytyi niin paljon kauniita vanhoja rakennuksia ja kokonaisia katuja, jotka yllättivät idyllisyydellään.


Minä olisin voinut k…